Samuli Putro on suomalainen muusikko, lauluntekijä, näyttelijä, sekä musiikillinen edelläkävijä Suomessa. Putron kädenjälki näkyy ehkä parhaiten Zen Cafe nimisessä yhtyeessä, joka on niittänyt legendaarista mainetta ympäri keikkalavoja, vuosikymmenten ajan. Zen Cafen johdosta myös suomalainen pop/rock-musiikki on saanut aivan uudenlaiset kasvot ja esiin on putkahtanut toinen toistaan paremmalta kuulostavia bändejä.
Suomalaisessa musiikkiskenessä on ääripäitä kaikilta musiikin eri alalajeilta ja keskitymmekin seuraavassa listauksessamme yhtyeisiin, joiden vaikutus muuhun musiikilliseen kulttuurin kotimaassamme on ollut valtava.
Children Of Bodom
Children of Bodom on joukko suomalaisia hevimiehiä, jotka pukeutuvat mustiin, heillä on pitkät hiukset ja lähes kaikki ovat tatuoitua varpaista kaulaan. Äkkiseltään voisi kuvitella, että kyseessä on pelottavakin yhtye, mutta totuus on aivan toisenlainen. Kyseessä on sympaattinen joukkio “poikia” jotka ovat viimeisen 20 vuoden aikana kasvaneet aikuisiksi. Children Of Bodomin taipale starttasi siis jo 1990 luvulta, kun Alexi Laiho ja kumppanit päättivät perustaa bändin. Loppu onkin sitten historiaa.
Children Of Bodom on yksi Suomen kovimpia vientituotteita edelleen, kahdenkymmenenkin vuoden jälkeen. Ulkomailla, kuten Japanissa, sekä Saksassa arvostetaan Bodomin musiikkia aivan erilailla, mitä esimerkiksi Suomessa. Toki kotimaastammekin löytyy vankkumaton fanikunta kyseiselle bändille, mutta esimerkiksi alan lehdistä ja mediasta bändi ei saa läheskään niin paljon palstatilaa, mitä esimerkiksi Japanin hevipiireissä.
Bodom on tunnettu erittäin nopeatempoisesta, rankasta, mutta samalla myös melodisesta musiikista. Alexi Laihon viiltävät kitarasoolot yhdistettynä kosketinsoittaja Janne Wirmanin mahtaviin tulkintoihin takaavat sen, että aikaansaatu musiikki on äärimmäisen uniikkia. Children Of Bodomin kaltaista musiikkityyliä ovat monet artistit vuosien saatossa yrittäneet kopioida, ilman tulosta. Bändin vaikutus Suomalaiseen metalliskeneen on kuitenkin pysyvät ja miehet tulevat merkkauttamaan itsensä lopullisesti historiankirjoihin.
Klamydia
Nyt emme puhu ikävästä sukupuolitaudista, vaan punk-yhtye Klamydiasta. Orkesteri on edelleen aktiivinen keikkailija, vaikka hekin ovat aloittaneet taipaleensa jo 80-luvulta. Vesku Jokisen luotsaama yhtye soittaa suomalaista punkkia, joka on iskenyt valtaväestöön jo alusta alkaen. Moni väittää, että Klamydian biisit ja sanoitukset toistavat itseään, mutta yhtyeellä on yli 400 (!) uniikkia kappaletta, joten kuunneltavaa riittää kyllä.
Yhtyeen keulahahmo Vesku Jokinen laukoi aikanaan kuolemattomat sanat Klamydian syntymisestä, joka kuvastaa hyvin punk-musiikkia. Mieheltä kysyttiin salaisuutta menestyksen takana ja hän vastasi näin: “Soitimme punkkia, mutta sitten kävi vahinko ja bändin jätkät oppivat oikeasti soittamaan soittimiaan”. Tämä siis kuvastaa varsin mainiosti punkkia musiikkilajina, sillä se ei todellakaan seuraa musiikillisia normeja, kun puhutaan säveltämisestä, sekä sovittamisesta. Monen mielestä Appendix (porilainen punk-bändi) oli pioneeri lajissaan, mutta vähintäänkin samalle jalustalle voimme nostaa Klamydian, joka on omalla vetovoimallaan vienyt suomalaista punk-musiikkia kaikkia nämä vuodet eteenpäin.
Suomessa tuotettu koneellinen musiikki
Monet eivät miellä esimerkiksi Rovion kaltaista pelifirmaa mitenkään samaan lauseeseen musiikin kanssa, vaikka totuus on aivan päinvastainen. Rovion hittipeli Angry Birdsin musiikki on esimerkiksi tuotettu talon sisällä, joka osaltaan todistaa huikean tieto/taidon, jota tämän päivän yritykset kotimaassamme pitää sisällään.
Yrityksillä on myös nykypäivänä aivan uudenlainen sauma käyttää omin avuin tuotettua musiikkia hyväkseen, sillä nettipelien puolella, eritoten netticasinot kehittävät jatkuvasti uusia pelejään, johon etsitään uutta ja mukaansa tempaavaa musiikkia. Kuten jo ennakkoon tiedämmekin, ulkomaalaisilla netticasinoilla on äärimmäiset kovat resurssit, kun puhutaan markkinoimisesta, sekä kolmansien osapuolien käyttämisestä pelien kehittämisessä. Tässä olisikin loistava paikka suomalaisella musiikilla puhaltaa yhä enemmän yhteen hiileen, sillä väkisinkin se tulee satamaan samaan laariin, kun pohjatyöt ollaan tehty hyvin.